HYVINVOINTIYHTEISKUNTA SUOMI

Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään tänä vuonna.

Olemme nousseet itsenäisyytemme aikana monilla mittareilla tarkasteltuna maailman maiden kärkikastiin. Naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Maamme on kehittynyt hyvinvointiyhteiskunnaksi työväenliikkeen voimakkaiden ponnistelujen tuloksena.

 

HUUTOLAISAIKA

Vielä itsenäisyytemme alkuvuosina vähävaraiset, vammaiset, sairaat ja muut heikompiosaiset hoidettiin huutolaisjärjestelmän kautta. Siinä palvelu- tai hoitovelvoite luovutettiin huutokaupassa halvimman tarjouksen tehneelle. Laki huutolaisjärjestelmästä kumottiin 1923, jolloin toiminta kiellettiin. Järjestelmän toiminta kuitenkin jatkui osittain vielä vuoteen 1935, jolloin viimeinen  huutolaistilaisuus järjestettiin. Huutolaisjärjestelmä oli ihmisarvoa alentavaa.

 

TASA-ARVON JA OIKEUDENMUKAISUUDEN LISÄYS

Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoistuminen saivat vahvasti jatkoa 1970- ja 1980 luvuilla. Tuolloin vasemmistopuolueiden vaatimuksesta ja johdolla säädettiin peruskoululaki sekä kansanterveyslaki. Kaikille taattiin varallisuudesta riippumatta mahdollisuus opiskeluun kykyjensä ja halujensa mukaan, sekä terveydenhuoltopalvelut pientä omavastuuosuutta vastaan. Tätä ennen oli oppikoulujärjestelmä, joka sisälsi keskikoulun ja sen jatkeeksi lukion jotka olivat vain varakkaiden ja maksukykyisten käytettävissä.

 

HEINÄVEDEN SUUNTA

Heinävesi on mukana Pohjois-Karjalan kuntien kanssa SiunSote-kuntaliitossa sosiaali- ja terveydenhollon järjestämisessä.

Tällä varmistetaan palveluiden laatu ja saatavuus sekä kuntatalouden selkeämpi hallinta. Heinävesi on siirtymässä Pohjois-Karjalan maakunnan jäseneksi vuoden 2019 alusta alkaen.

Terveydenhuoltoon liittyvät palvelut tulee säilyttää oman kunnan alueella kuten tälläkin hetkellä.

Samoin lukion läsnäolo Heinävedellä on elintärkeä asia. Sillä varmistetaan opetuksen korkea taso niin lukiossa kuin peruskoulun puolellakin.

Yhteiskunnan tarjoamat terveys- ja hyvinvointipalvelut kehittyvät ja digitalisoituvat. Tämä tarkoittaa että esim. lääkäripalveluita voidaan hoitaa verkon kautta ilman terveysasemalle menemistä. Tarvitaan kuitenkin toimivat laajakaistayhteydet palvelukonseptin käyttöön. Tarkoituksenmukaisen laajakaistaverkon rakentaminen kunnan alueelle tulee toteuttaa. Tämä lisäisi kuntalaisten mahdollisuuksia asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan hoitolaitoksen sijaan.

 

PORVARIHALLITUKSEN TALOUDELLINEN VALLANKAAPPAUS

Valtakunnan tasolla tapahtuva porvarihallituksen(kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset) Soten sekä monien muiden julkishallinnon alaisuudessa toimivien organisaatioiden uudistuksen suunnittelu vaikuttaa taloudelliselta vallankaappaukselta.

Valmistelussa ja julkisuudessa on ollut runsaasti kannanottoja, joissa valtion omistamat yhteisillä verovaroilla rakennetut järjestelmät esim. rautatiet, maantiet, vesiväylät, julkiset rakennukset jne. yhtiöitetään ja palvelutehtävät siirretään yksityisten yritysten haltuun. Nämä hoitaisivat sitten rahastuksen kansalaisilta nykyisin valtion hoitaman järjestelyn sijaan. Terveydenhuollon yksiköiden yhtiöittäminen lisäisi byrokratiaa eikä toisi toivottuja kustannussäästöjä ja tehokkuutta.

Vastustamme jyrkästi tämän suuntaista kehitystä.

 

MISTÄ TAVOITELLUT SÄÄSTÖT SYNTYVÄT

Tällä hetkellä terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja hoivakodeissa toimivat ammattilaiset työskentelevät ammattitaitosesti, ahkerasti ja tehokkaasti. Mistä otetaan se uusi säästö, joka tuntuu olevan johtolanka ja tavoite yhtiöittämisvelvoitteen takana. Pienennetäänkö palkkoja, vähennetäänkö henkilökuntaa, vai huononnetaanko palveluita?

 

VALINNANVAPAUSMALLIN TYRMÄYS

Hallituksen ajama valinnanvapausmalli on tyrmätty laajasti korkeassa asemassa vaikuttavien terveydenhuollon keskeisten ammattilaisten toimesta. Siihen ovat ottaneet julkisuudessa kielteisesti kantaa mm. johtavien yliopistojen professorit sekä maan suurimman sairaanhoitopiirin johto. Niin otamme mekin. Pelkona on, että valinnanvapausmalliin esitetyn yhtiöittämis- ja kilpailutusvelvoitteen seurauksena syntyy paluu entisiin huutolaisaikoihin verrattavaan tilanteeseen. Emme todella halua sitä takaisin.

Kunnallisvaalien tuloksella ei ole suoranaista vaikutusta hallituksen päätöksentekoon, mutta sillä voidaan antaa viesti, että asiat eivät ole etenemässä oikeaan suuntaan.

Mielestämme nykyistä SiunSoten mallia voidaan hyödyntää ja täydentää siten, kuten tälläkin hetkellä tapahtuu, yksityisten yrittäjien palveluilla. Palveluiden järjestäjä maksaa valituille tuottajille tehdystä työstä, kuten hoivapalveluista, fysikaalisesta hoidosta, hieronnasta, jalkahoidosta jne.

 

MAKSETAANKO TEKEMÄTTÖMISTÄ PALVELUISTA?

Kaikki kansalaiset eivät käytä samalla tavalla terveydenhuollon palveluita. Yritysten ja julkishallinnon palveluksessa olevat kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Valinnanvapausmallin esityksessä kunkin yhtiön palveluiden käyttäjistä suoritettaisiin korvaus käyttäjiksi kirjautuneiden henkilöiden määrän perusteella, vaikka he eivät käyttäisi palveluita lainkaan. Voivatko työterveyshuollon asiakkaat kirjautua lisäksi muun terveydenhuollon perustason organisaation asiakkaiksi ja aiheuttaa sitä kautta lisää kustannuksia järjestelmälle, vai riittääkö heille perustason palveluiden tuottajaksi työterveyshuolto?

Jos valinnanvapausmalli toteutetaan, tulee se mielestämme rakentaa siten, ettei julkisen organisaation yhtiöittämisvelvoitetta sisällytetä lakiin. Yhtiöittäminen lisäisi hallintobyrokratiaa ja siten kustannuksia. Lisäksi malli esitellyn luonnostelun kaltaisena kyseenalaistaisi esim. nykyisen terveydenhuoltojärjestelmämme koulutuksen, lääkäreiden erikoistumisen ja vastuukysymykset mm. virkavastuulla toteutettavista tehtävistä.

 

TERVEISET HALLITUKSELLE

Edellytämme että hallitus ottaa onkeensa ja korjaa esitystään asioista havaittujen epäkohtien osalta. Sote-uudistusta kuitenkin tarvitaan, että yhteiskuntamme pysyisi muun maailman kehityksen mukana. Sen täydentävä jatkovalmistelu tulee toteuttaa kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tämä takaisi järjestelmän voimassa pysymisen seuraavienkin hallitusten aikana, kun kaikki ovat olleet mukana valmistelussa.

Päätökset tulee tehdä siten, että myös heikommassa asemassa olevat kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja voivat tuntea itsensä tasavertaisina yhteiskuntamme jäseniksi sekä olla rakentamassa sitä kukin kykyjensä mukaan.