Yhteystiedot

Puheenjohtaja
Timo Hottinen
puh. 040-767 4892
hottinen.timo(at)gmail.com

Sihteeri
Jari Mäkinen
puh. 040-556 0287
jari.makinen.hv(at)gmail.com

Yhdistyksen sähköposti:
sdpheinavesi@gmail.com
(kiireelliset viestit henkilökohtaisiin posteihin)

Viimeisin päivitys: 15.10.2018

Uusimmat kirjoitukset

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:45380 kpl

Hyvinvointiyhteiskunta Suomi

Sunnuntai 12.3.2017 - Aarno Happonen

HYVINVOINTIYHTEISKUNTA SUOMI

Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään tänä vuonna.

Olemme nousseet itsenäisyytemme aikana monilla mittareilla tarkasteltuna maailman maiden kärkikastiin. Naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa. Maamme on kehittynyt hyvinvointiyhteiskunnaksi työväenliikkeen voimakkaiden ponnistelujen tuloksena.

 

HUUTOLAISAIKA

Vielä itsenäisyytemme alkuvuosina vähävaraiset, vammaiset, sairaat ja muut heikompiosaiset hoidettiin huutolaisjärjestelmän kautta. Siinä palvelu- tai hoitovelvoite luovutettiin huutokaupassa halvimman tarjouksen tehneelle. Laki huutolaisjärjestelmästä kumottiin 1923, jolloin toiminta kiellettiin. Järjestelmän toiminta kuitenkin jatkui osittain vielä vuoteen 1935, jolloin viimeinen  huutolaistilaisuus järjestettiin. Huutolaisjärjestelmä oli ihmisarvoa alentavaa.

 

TASA-ARVON JA OIKEUDENMUKAISUUDEN LISÄYS

Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoistuminen saivat vahvasti jatkoa 1970- ja 1980 luvuilla. Tuolloin vasemmistopuolueiden vaatimuksesta ja johdolla säädettiin peruskoululaki sekä kansanterveyslaki. Kaikille taattiin varallisuudesta riippumatta mahdollisuus opiskeluun kykyjensä ja halujensa mukaan, sekä terveydenhuoltopalvelut pientä omavastuuosuutta vastaan. Tätä ennen oli oppikoulujärjestelmä, joka sisälsi keskikoulun ja sen jatkeeksi lukion jotka olivat vain varakkaiden ja maksukykyisten käytettävissä.

 

HEINÄVEDEN SUUNTA

Heinävesi on mukana Pohjois-Karjalan kuntien kanssa SiunSote-kuntaliitossa sosiaali- ja terveydenhollon järjestämisessä.

Tällä varmistetaan palveluiden laatu ja saatavuus sekä kuntatalouden selkeämpi hallinta. Heinävesi on siirtymässä Pohjois-Karjalan maakunnan jäseneksi vuoden 2019 alusta alkaen.

Terveydenhuoltoon liittyvät palvelut tulee säilyttää oman kunnan alueella kuten tälläkin hetkellä.

Samoin lukion läsnäolo Heinävedellä on elintärkeä asia. Sillä varmistetaan opetuksen korkea taso niin lukiossa kuin peruskoulun puolellakin.

Yhteiskunnan tarjoamat terveys- ja hyvinvointipalvelut kehittyvät ja digitalisoituvat. Tämä tarkoittaa että esim. lääkäripalveluita voidaan hoitaa verkon kautta ilman terveysasemalle menemistä. Tarvitaan kuitenkin toimivat laajakaistayhteydet palvelukonseptin käyttöön. Tarkoituksenmukaisen laajakaistaverkon rakentaminen kunnan alueelle tulee toteuttaa. Tämä lisäisi kuntalaisten mahdollisuuksia asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan hoitolaitoksen sijaan.

 

PORVARIHALLITUKSEN TALOUDELLINEN VALLANKAAPPAUS

Valtakunnan tasolla tapahtuva porvarihallituksen(kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset) Soten sekä monien muiden julkishallinnon alaisuudessa toimivien organisaatioiden uudistuksen suunnittelu vaikuttaa taloudelliselta vallankaappaukselta.

Valmistelussa ja julkisuudessa on ollut runsaasti kannanottoja, joissa valtion omistamat yhteisillä verovaroilla rakennetut järjestelmät esim. rautatiet, maantiet, vesiväylät, julkiset rakennukset jne. yhtiöitetään ja palvelutehtävät siirretään yksityisten yritysten haltuun. Nämä hoitaisivat sitten rahastuksen kansalaisilta nykyisin valtion hoitaman järjestelyn sijaan. Terveydenhuollon yksiköiden yhtiöittäminen lisäisi byrokratiaa eikä toisi toivottuja kustannussäästöjä ja tehokkuutta.

Vastustamme jyrkästi tämän suuntaista kehitystä.

 

MISTÄ TAVOITELLUT SÄÄSTÖT SYNTYVÄT

Tällä hetkellä terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja hoivakodeissa toimivat ammattilaiset työskentelevät ammattitaitosesti, ahkerasti ja tehokkaasti. Mistä otetaan se uusi säästö, joka tuntuu olevan johtolanka ja tavoite yhtiöittämisvelvoitteen takana. Pienennetäänkö palkkoja, vähennetäänkö henkilökuntaa, vai huononnetaanko palveluita?

 

VALINNANVAPAUSMALLIN TYRMÄYS

Hallituksen ajama valinnanvapausmalli on tyrmätty laajasti korkeassa asemassa vaikuttavien terveydenhuollon keskeisten ammattilaisten toimesta. Siihen ovat ottaneet julkisuudessa kielteisesti kantaa mm. johtavien yliopistojen professorit sekä maan suurimman sairaanhoitopiirin johto. Niin otamme mekin. Pelkona on, että valinnanvapausmalliin esitetyn yhtiöittämis- ja kilpailutusvelvoitteen seurauksena syntyy paluu entisiin huutolaisaikoihin verrattavaan tilanteeseen. Emme todella halua sitä takaisin.

Kunnallisvaalien tuloksella ei ole suoranaista vaikutusta hallituksen päätöksentekoon, mutta sillä voidaan antaa viesti, että asiat eivät ole etenemässä oikeaan suuntaan.

Mielestämme nykyistä SiunSoten mallia voidaan hyödyntää ja täydentää siten, kuten tälläkin hetkellä tapahtuu, yksityisten yrittäjien palveluilla. Palveluiden järjestäjä maksaa valituille tuottajille tehdystä työstä, kuten hoivapalveluista, fysikaalisesta hoidosta, hieronnasta, jalkahoidosta jne.

 

MAKSETAANKO TEKEMÄTTÖMISTÄ PALVELUISTA?

Kaikki kansalaiset eivät käytä samalla tavalla terveydenhuollon palveluita. Yritysten ja julkishallinnon palveluksessa olevat kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Valinnanvapausmallin esityksessä kunkin yhtiön palveluiden käyttäjistä suoritettaisiin korvaus käyttäjiksi kirjautuneiden henkilöiden määrän perusteella, vaikka he eivät käyttäisi palveluita lainkaan. Voivatko työterveyshuollon asiakkaat kirjautua lisäksi muun terveydenhuollon perustason organisaation asiakkaiksi ja aiheuttaa sitä kautta lisää kustannuksia järjestelmälle, vai riittääkö heille perustason palveluiden tuottajaksi työterveyshuolto?

Jos valinnanvapausmalli toteutetaan, tulee se mielestämme rakentaa siten, ettei julkisen organisaation yhtiöittämisvelvoitetta sisällytetä lakiin. Yhtiöittäminen lisäisi hallintobyrokratiaa ja siten kustannuksia. Lisäksi malli esitellyn luonnostelun kaltaisena kyseenalaistaisi esim. nykyisen terveydenhuoltojärjestelmämme koulutuksen, lääkäreiden erikoistumisen ja vastuukysymykset mm. virkavastuulla toteutettavista tehtävistä.

 

TERVEISET HALLITUKSELLE

Edellytämme että hallitus ottaa onkeensa ja korjaa esitystään asioista havaittujen epäkohtien osalta. Sote-uudistusta kuitenkin tarvitaan, että yhteiskuntamme pysyisi muun maailman kehityksen mukana. Sen täydentävä jatkovalmistelu tulee toteuttaa kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Tämä takaisi järjestelmän voimassa pysymisen seuraavienkin hallitusten aikana, kun kaikki ovat olleet mukana valmistelussa.

Päätökset tulee tehdä siten, että myös heikommassa asemassa olevat kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja voivat tuntea itsensä tasavertaisina yhteiskuntamme jäseniksi sekä olla rakentamassa sitä kukin kykyjensä mukaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Matti Pöllänen 1938-2014

Maanantai 29.9.2014 - Jari Mäkinen

Heinäveden Työväenyhdistyksen entinen ja pitkäaikainen puheenjohtaja Matti Pöllänen menehtyi sairauskohtaukseen keskiviikkona 24.9.2014. Matti oli Heinäveden kunnanvaltuuston jäsenenä 1981-2000 ja 2009-2010, joista valtuuston puheenjohtajana 1989-1996. Matilla oli lukuisia luottamustehtäviä, joista merkittävimpiä oli toiminta sosiaalilautakunnan puheenjohtajana vuosina 1977-1986. SDP:n jäseneksi hän liittyi jo 1966.

Aina hyväntuulinen Matti Pöllänen osallistui aktiivisesti puoluetyöhön Heinävedellä ja lähti mielellään moniin valtakunnallisiin tapahtumiin. Matti oli tunnettu hyvästä huumorintajustaan ja tarkan miehen maineestaan.

pollanen.jpg

Matti ja Hilkka Pöllänen ovat kahvilla SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kanssa 20.5.2014 Savonlinnan torilla.

Kommentoi kirjoitusta.

Jouni Backman veti väkeä

Perjantai 21.2.2014 - Jari Mäkinen

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman vieraili Heinävedellä yhdistyksen kevätkokouksen yhteydessä sunnuntaina 16.2.2014. Yleisötilaisuuteen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kuntarakenteen uudistamisesta kerääntyi hyvin väkeä useasta eri puolueesta sekä muita kuntalaisia.

dsc06613r.jpg

Jouni Backman toi tilaisuudessa esille, että Heinävesi voi valita sote-alueensa itse. Yhtään kuntaa ei jätetä sote-alueiden ulkopuolelle. Heinäveden pitäisi vain päättää, haluaako se suuntautua Pohjois-Savoon, Etelä-Savoon vai Pohjois-Karjalaan. Siltä pohjalta rakenteet järjestyvät kussakin vaihtoehdossa eri tavoin.

Kommentoi kirjoitusta.

Yksinäisyys

Keskiviikko 16.3.2011 klo 20:15 - Mervi Hokka



Sitä voi joskus kaivata, varsinkin elämän ruuhkavuosina, kun lapset ovat pieniä ja aikaa, sekä energiaa vieviä. Pieni hiljainen hetki, edes sen aamukahvin juonnin tai suihkussa käynnin ajan. Ja kuinka ruhtinaallista on saada lukea rauhassa lehti tai joskus jopa kirjaa. Uskomattoman pieniä, nautinnollisia hetkiä yksin, omien ajatusten kanssa.
Omaa aikaa tulee kun lapset kasvavat, pienet hiljaiset hetket lisääntyvät. Kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja perustaneet oman perheen, iskeekin jo haikeus. Lapsia odottaa käymään, heidän luonaan on piristävää vierailla. Koko aikuisikänsä yksin eläneet ovat tavallaan jo sopeutuneet elämään ilman perhettä. Yksinäisiä he eivät silti välttämättä ole. On ystäviä, sukulaisia, työkavereita. On yhteisö, johon kuulua.
Kuinka yksinäisyydestä muodostuukin ajan kanssa rasite? Ainakin viimeistään siinä vaiheessa, kun ikä painaa, eikä pääsekään liikkumaan niin hyvin kuin ennen. Kun tuleekin riippuvaiseksi toisista, että pääsee ulos, tai vaikka kauppareissulle. Tai edes naapuriin. Kuinkahan monta yksinäistä ihmistä elää kerrostaloissa, muiden yksinäisten keskellä.
Se on myös jotenkin aistittavissa suurissa hoitolaitoksissa. Ihmisiä on paljon, asukkaita joka huoneessa, henkilökuntaakin riittävästi. Kaiken sen työntouhun, ihmishälinän ja äänien keskellä voi jollakin olla todella yksinäinen olo. Kun omaiset, perhe ja ystävät asuvat kaukana tai ovat muuten kiireisiä omassa arjessaan. Tai ehkä joku voi myös hieman vierastaa laitosta, ja samalla vieraantua läheisestään, joka siellä asuu.
Olin opiskeluaikanani työharjoittelussa eräällä pienellä paikkakunnalla. Pidimme virikekerhoja ympäri pitäjää, myös kunnan palvelutalossa. Kun työharjoittelu oli jo ohi, halusin vielä käydä tervehtimässä palvelutalon dementiapuolen asukkaita. Mukaani otin nuorimman tyttäreni, silloin 2½-vuotiaan puheliaan pienen neidin. Tyttö hauskuutti asukkaita jo pelkällä olemassaolollaan, mutta myös tervehtimällä heitä kädestä pitäen. Kerhoissamme joka kerralla osallistunut, mutta aina hiljaa istunut iäkäs nainen, piti pitkään tyttöä kädestä kiinni. Hymy levisi hänen kasvoilleen, ja yhä hymyillen hän sanoi: ”Onpa ihana pieni tyttö”. Ensimmäistä kertaa kahteen kuukauteen kuulin kyseisen naisen puhuvan. Tapahtuma on parhaimpia kiitoksia, mitä olen työurani aikana saanut, samalla se oli myös erittäin opettavainen kokemus.
Ei tarvita paljoa, ei suuria tekoja, eikä edes rahaa, että yksinäisyyttä saadaan vähenemään. Kaiken kiireen ja juoksemisen keskellä on hyvä joskus pysähtyä. Ottaa kädestä kiinni, katsoa silmiin ja hymyillä. Sen minkä alle kolmevuotias osasi niin hyvin, osaa kyllä jokainen hieman vanhempikin tehdä.

Mervi Hokka

1 kommentti . Avainsanat: Mervi Hokka, yksinäisyys

Kuka kysyy jaksamisen perään

Keskiviikko 16.3.2011 klo 20:06 - Mervi Hokka


(Mervin kirjoitus Itä-Savossa 11.2.2011)

Olen seurannut keskustelua eduskuntavaalien lähestyessä. Itselleni ensimmäistä kertaa ehdokkaana olevana on tullut tunne, että onko kaikki hyvä jo sanottu, kaikki tarpeellinen kirjoitettu?
Erään lehden yleisönosastolla lukija huomioi, että taas on köyhällä kavereita ja vanhuksetkin ovat ykkösluokan kansalaisia. Vaaleihin saakka. Se harmittaa ehdokasta, joka päivittäin työskentelee mm. ikäihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi ja haluaa vaalityöllään tuoda julki epäkohtia.
Erään lehden pääkirjoituksessa peräänkuulutettiin eduskuntavaaliehdokkaiden kannanottoja omaishoitajien aseman vahvistamiseen. Minulle tuli tunne, että minullakin on sanottavaa ja kirjoitettavaa.
Vuosina 2007-2008 työskentelin Savonlinnan seudun omaishoitajayhdistyksessä.
Tapasin paljon omaishoitajia ja heidän hoidettaviaan. Tunteiden kirjo noissa tapahtumissa oli laaja; väsymystä, epätoivoa, turhautuneisuutta, haikeutta, mutta myös paljon iloa ja rakkautta. Työ omaishoitajayhdistyksessä teki minuun lähtemättömän vaikutuksen, silloin tutustuin varsinaisiin arjen sankareihin.
Mitä täytyisi tehdä, että nämä arjen sankarit jaksaisivat edelleen arvokkaassa työssään? Omaishoidon tuki on pieni korvaus tärkeästä työstä, mutta edes sen etuisuuden saaminen antaa omaishoitajalle arvostusta.
Samalla hoitaja saa mahdollisuuden hänelle kuuluviin kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, jotka jäävät monelta pitämättä.
Omaishoidon tuen kriteerit vaihtelevat kunnittain, joka ei ole yhdenvertaista kohtelua.
Kriteerit täytyisi saada kaikille paikkakunnille samanlaisiksi ja tuki ehdottomasti Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Omaishoidon tuesta saaja maksaa veroa, joissain tapauksissa melko korkeaakin.
Hoitopalkkion verotusta on kevennettävä, sillä enimmäismääräisenäkin se on pieni korvaus raskaasta työstä. Myös omaishoitajan omasta jaksamisesta tulisi huolehtia säännöllisillä terveystarkastuksilla, kuntoutuslomilla ja virkistystoiminnalla.
Omaishoitajayhdistykset tekevät esimerkillistä työtä, mutta moni yhdistys kärsii rahoituspulasta. Myös yhteiskunnan on kannettava vastuunsa.
Kukaan ei päätä nuorena uraa suunnitellessaan, että ”isona” minusta tulee omaishoitaja. Omaishoitajaksi tavallaan ajaudutaan, mutta sen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen, eikä siihen, että hoidettavalle ei ole tilaa hoitokodissa tai laitoksessa.
Harva haluaa omaistaan laitoshoitoon, mutta siihenkin on suotava mahdollisuus, kun hoitaja ei enää itse jaksa. Lähimmäisenrakkauden hintana ei saa olla se, että omaishoitaja uupuu tai sairastuu itse vakavasti.

Mervi Hokka
yrittäjä, sosionomi (amk)
eduskuntavaaliehdokas (sd)
Heinävesi

1 kommentti . Avainsanat: Mervi Hokka jaksaminen

Eestä leivän, hengen, kunniamme - Sosialidemokratian vaiheita ja vaikuttajia Heinävedellä

Maanantai 4.10.2010 klo 15:31

doorikset-valmistelee.jpg

 

doorikset-valmistee2.jpg

Kuvissa Heinäveden työväenyhdistyksen naisjaosto Doorikset tekemässä 22.8.2010 opintokerhotyönä Heinäveden kirjastoon näyttelyä nimeltä Eestä leivän, hengen, kunniamme - Sosialidemokratian vaiheita ja vaikuttajia Heinävedellä.

Näyttely antaa vanhojen valokuvien, lehtileikkeleiden ja pöytäkirjojen myötä elävän kuvan sosialidemokraattien toiminnasta Heinävedellä 1900-luvun alkupuolelta näihin päiviin.

Näyttely avattiin Heinäveden työväenyhdistyksen järjestämässä kansalaisjuhlassa 1.9.2010, jossa puhumassa oli mm. entinen eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Samassa yhteydessä paljastettiin Onni Happosen reliefi. Sosialidemokraattisen Heinäveden kunnallisvaltuuston esimies Happonen joutui kesken valtuustokokouksen Lapuan liikkeen kyydittäväksi ja hänet murhattiin vuonna 1930.

Kommentoi kirjoitusta.

Itseämme sivistämässä Helsingissä

Maanantai 7.12.2009

Heinäveden Työväenyhdistys järjesti retken Helsinkiin 10.6.2009. Päivän aikana käytiin tutustumassa eduskuntataloon, Helsingin Työväenyhdistyksen Paasitorniin ja SDP:n puoluetoimistoon. Hauskaa oli!

retki_eduskuntaan.jpg

Kommentoi kirjoitusta.